Jazzilla maustettua electronicaa...

Tuo tranceremixin vääntäminen vei kaiken huomion sen verran pitkäksi aikaa, että nyt kun "tuorein korvin" kuuntelin biisejä, jotka remix-projektin vuoksi oli jääneet vaiheeseen, huomasin niiden kuulostavan yllättävän hyviltä - edelleen...ja niinkuin frendikin jo ehti tokaista: aika lailla samanlaisissa sfääreissä biisit tuntuvat kaikki lipuvan, jossain 4-Heron Two Pages-levyn ja norjalaisen Jaga Jazzistin välimaastossa. Noh, annoinhan jo yhdelle stygelle työnimeksi Helsinki Skyline :D Tietenkään ihan yhtä orgaanisen kuuloista groovea en ole osannut koodailla kuten ensinmainitulla klassikkolevyllä. Logicin sämplekirjastosta löytyi kyllä helvetin hienot jousisektiot, mut ei ne kuitenkaan niin luomulta kuulosta kuin aito asia :( Vibrafonit ja Rhodesit kyllä toimii!!!

Erääseen keskeneräiseen schlaageriin tuplasin jo itsessään hemmetin mainiolta soundaavan haitariteeman robottimaisella efektisoundilla - se resonoi hieman samalla lailla kuin kunnon argentiinalainen tango-hanuri. Lopputulos oli aika sci-fiä! Joutuihan sitäkin pianorollissa säätämään, että sai kuulostamaan sulavalta, mut onnistuihan se. Läskibasso on myös aika vakuuttava. Preseteistä löytyi sellainenkin hauskuus kuin wahin läpi soitettu pystybasso - ja on muutens pirun hyvän kuuloinen! On pitänyt itse asiassa alkaa rajoittaa itseltäni sen viljelyä, kun tekis mieli vetää kaikki basslinet sillä soundilla :D

Tuosta mainitusta Helsinki Skyline-jumituksesta ehdin jo aloittaa oman remixin päkertämisenkin - vaikkei originaalikaan ole edes valmis...enkä sit sen haastavampaa referenssi-soundimaailmaa asettanut tavoitteeksi kuin Portisheadin klassikkodebyyttilevyn Dummyn utuista meininkiä! Biisi nyt ei tietenkään oo ihan yhtä triphop-henkinen, mut idea tuli siitä, kun möyhentelin rumpuraitoja EQ:lla ja särömallinnuksilla, ihan vain kokeilumielessä. Kun vielä sain pianoraidatkin ruuvattua tonaliteetiltaan samoihin usvaisiin sfääreihin, niin ensimmäinen ajatus oli tuo legendaarinen pajauttelurieska. Rumpubiitin tempoa laskemalla vois päästä tuonne 90-luvun puolenvälin Bristol-meininkiin...ehkä.

Tähän asti omat musantekoprojektit ovat soundimaailmoiltaan olleet enimmäkseen ns. mainstream rockin ja popin tonteilta - eli skillsien ja visioiden puutteessa on lähinnä tullut yritettyä vääntää mahdollisimman "normaalilta" kuulostavaa soundia - toisin sanoen, sellaista miltä oikea rock-bändi kuulostaisi livenä, hyvin miksattuna ja akustisesti otollisella venuella...(onko sellaisiakin, oikeasti?) Mut nyt kun äänilähteinä on marginaalisen vähän mikrofoneilla talteen otettua materiaalia, voi lähteä tutkiskelemaan ihan uusia uria, soonisesti ajatellen. Matkan varrella opittuja judansseja voin sitten myöhemmin hyödyntää muissakin proggiksissa! Onhan tuo Dummy-levykin enimmäkseen ihan oikeasti akustisilla instrumenteilla soitettua kamaa - levyn utuinen fiilis on sitten ruuvattu miksauspöydän äärellä...ja on muuten levy mainittu ihan erikseen malliesimerkkinä luovan EQ:n käytöstä erittäin kattavassa ja mainiossa miksausopuksessa:

Roey Izhaki: Mixing Audio - Concepts, Practices and Tools (Focal Press)

Zen ja audionysväämisen jalo taide

Sviddu joo...

Nyt pitää vaan päättää, että remix on valmis. That's it. Muuten sitä tulee nysvättyä maailman tappiin asti :)

Alusta pitäen oli kyllä nysväämiskertoimet huipussaan; Viikon verran päkersin ensimmäistä versiota, kunnes sitten yhtäkkiä kyrpiinnyin siihen totaalisesti ja yks perjantai-ilta yksin kotona rakensin remixin käytännössä alusta pitäen uusiksi muutaman bissen avustuksella. Noh, tulihan tästä eittämättä parempi, tästä uudesta versiosta - mut tätäkin on tullut hinkattua ja ruuvattua nyt oikein vimosen päälle ja tasaiseen...

Kat Boelskovin originaalibiisistä ei jäänyt nyt sitten kuin vokaaliraidat ja selloraita - jonka senkin muljutin Auto Filter-plugarin läpi lähes tunnistamattomaksi. Laskin muutens piruuttani plugarimäärän: biisissä on 24 raidalla tasan 70 plugaria! Ja todellisuudessa niitä lienee ollut enemmänkin: kone alkoi hyytyä ronskinlaisesti softainstrumenttiraitojen paljouteen, joten bounsasin 6 raitaa audioksi plugareineen päivineen - ja sitten taas ynnäilin lisää muljuttimia :) Pahimmillaan yhdellä raidalla on 5 plugaria - eikä Logic enempään taivukaan. Toisaalta: yhdellä haikkaraidalla on vain yks plugari - parametrinen EQ - eikä raita ole edes välibounsattu! Itse asiassa vain kahdella raidalla on maksimimäärä plug-ineja ja nekin ovat melko efektiluontoisia raitoja.

Prossutehojen kyykähtäminen kesken kaiken sekin taisi johtua lähinnä softasynan raskaudesta: Albino 3:sta oli 5 raitaa syntikoita, joten ihmekös tuo että alkoi Intel huutaa leipää.

Olis heti projektin ensi metreistä lähtien pitänyt kirjoittaa blogia proggiksen edistymisestä. Olis ollut hauska itsekin lukea jälkeenpäin, miten koitos kaiken kaikkiaan meni ja mihin välillä meinasi huumorintaju loppua. Nyt ei enää muista :( Kuiteski säätämiseen sujahti reilut pari viikkoa ideointiin, experimentointiin, editointiin, ohjelmointiin - ja pääosin miksaamiseen. Meikäläinen kun ei ole kuitenkaan mikään pro-ääniveijo ja breakbeat-trance ei genrenä ole sitä kaikkein ominta lajia. Otin lopuksi biisistä kaksi erilaista bouncea, enkä oikein vieläkään tiedä kumpi olisi parempi masterointiin lähetettäväksi. Toisessa alapää jytisee tykimmin, mut en sit tiedä olisko parempi lähettää "lussumpi" versio masterointiin - voihan sielläkin lisätä vielä potkua alakertaan jos siltä tuntuu. Liikaa lienee vaikeampi ottaa pois...

Kaiken kaikkiaan proggis oli hauskaa ja opettavaista. Vaikkei remixillä mitään deadlinea ollutkaan, niin halusin kuitenkin saada valmista aikaiseksi suht rivakasti - ja samalla piti kuitenkin opetella softan käyttöäkin. Elämää suuremmaksi avuksi oli kyllä Logicin omat helpit ja lisäksi erinomainen opus Logic Pro 8: Audio and Music Production (Focal Press-kustantamolta). Muutamia oivalluksia tuli keksittyä itsekin: kertsin lauluraidan vedin kitaravahvistinmallinuksen ja Echo-plugarin läpi. Rouheutta tuli ihan eri tavalla lisää! Kuulosti jopa hieman vintagelta :D Aluksi tuskailin myös bassoraidan kanssa. Tuntui ettei Albinon sinänsä ihan hyvänkuuloiset synabassot potki tarpeeksi lujaa. Ensin tuplasin bassoraidan siniaaltobassolla, mut se tuntui vetävän alapään tukkoon vaikka kuinka equtteli. Sit löysin softasta Sub Bass-plugarin, joka teki tehtävänsä. Oikeiden säätöjen etsiminen otti aikansa, mut nyt alapää potkii munille tarpeeksi: jytisee muttei kumise!

Bassoraita tuntuikin olevan koko remixin clue. Bassolinja meni kolme kertaa uusiksi ennen kuin biisi alkoi rullata eteenpäin. Alkuperäisestä biisistä säilytin myös tempon 120 BPM. Se asetti omat haasteet oikean grooven löytämisessä. Lukema on kuitenkin tränsebiisiksi aika hitaanpuoleinen. Sain basslinen ja kickin toimimaan harvinaisen hyvin yhdessä helvetinmoisen säädön jälkeen: kaksi raitaa muodostaa yhdessä groovaavan jatkumon. Bassoraitaan piti kyl laittaa yläpääleikkuri melko matalalle taajuudelle, ett just oikeanlainen "imu" syntyi. Mut kun se toimii, se toimii :)

Toinen rullaavuuteen vaikuttanut judanssi oli rumpuraidat: erityisesti haitsut. Kickin ja snaren sain futaamaan hyvin yhteen jo ensimmäiseen remix-versioon, mut haitsujen kanssa Dj Lyon oli korvaamattomaksi avuksi. Keksin itse semi-hyvän haikkaraidan, joka AutoFiltteröitynä toimi buenosti, mut ei kuitenkaan vienyt biisiä eteenpäin niinkuin olisin toivonut. Yhteistyönä haikkaraitoja on nyt yhteensä kolme. Lopussa vielä ride-symbaali tulee tonteille antamaan lisäpotkua - raidan ruuvaamiseen täytyikin "uhrata" peräti 4 plugaria, yllättäen. Rumpusämple oli muuten loistava jo alunperinkin, mutta soi liikaa. Hi-Pass Filtterillä piti möyhentää soundi tiukemmaksi, Echo-plugarilla lisätä tilantuntua ja sit vielä parametrisellä EQ:lla kaivaa esille ja kompuroida iskevämmäksi. Olisin luullut, että rumpukonesoundeja tarttis ruuvata miksausvaiheessa vähemmän kuin oikeita, mikitettyjä rumpuja - mut kyllä noiden sämpylöidenkin säätämisen kanssa kului tunteja ja plugareita. Vai johtuiko vain siitä, että sitä täydellistä rumpusämpleä just tähän projektiin ei nyt sit vaan löytynyt? :D

Lauluraitoja oli alunperin kolme: päävoksuraita tuplattuna ja sit harmoniaraita. Pilkoin nämä kuudelle raidalle. Lauluraitojen kanssa päädyin tiettyihin ratkaisuihin ihan pakon sanelemana: alunperin sain kaikki biisin raidat "vain" mp3-fileinä. Noh, Kat huomasi mokan ja laittoi kyl heti perään samat fileet waveina. Olin jo ehtinyt duunata biisistä raakaversion ja importtaillessani fileitä parempilaatuisina, huomasin laulujen tuplausraidan puuttuvan kokonaan. Noh, tuumasin että ajansäästämiseksi voin varmaan pitää sen mp3-muodossakin: kuitenkin raita muljuuntuu ziljoonan plugarin läpi, joten riittänee että varsinainen päälauluraita on laadultaan parempi. Ja näinhän se menikin. Kuitenkin jostain syystä tuplaraidasta puuttui alusta muutama tahti, ja vaikka pääraita olikin wav-formaatissa niin alussa tuplaamaton pätkä kuulosti jotenkin ohkoisemmalta. Helpointa tietty olis varmaan ollut vain pistää sähköpostia Tanskaan ja pyytää tuplausraita wavina...Mut helppous kun ei ole mikään itseisarvo meikäläiselle niin rupesinkin miettimään millä sais rouheutta alkuvoksuihin :D

Keksin tuupata yksinäisen pätkän Tape Delayn läpi - ja siitä saimme Dj Lyonin kanssa idiksen käyttää plugaria myös myöhemmin biisissä. Biisin introssa plugari taitaa mennä vieläpä ihan presetin Ultra Dub-asetuksilla - ja toimii! :D Mut toisaalta delay toimii AINA. Se on ehkä musiikkiteknologisesti ajatellen yksi maailman hienoimmista keksinnöistä...

Yöunet jäi välillä vähiin kun innostuin säätämään, mut kyl tästä projektista jäi hyvä maku suuhun. Kunhan univelat on kuitattu, voiskin ottaa työn alle sen taannoisen Disco Ensemble-remixin joka jäi vaiheeseen. Piti osallistui remix-kilpailuun sillä, mut tuumattiin että biisistä tulee ihan liian hyvä moiseen, joten jätimme originaalista sämplet käyttämättä ja piti duunata biisi kokonaan omiin nimiin - mut sit proggis jäi kesken :D niin kuin yleensä tuppaa käymään heti kun ei ole mitään erityistä deadlinea...

Tästä remix-projektista jäi kuitenkin niin paljon näppiin - jo pelkästään softan käyttöön liittyviä uusia niksejä, että kun intoa vielä riittää niin vois kyl duunata tuon biisin senkin valmiiksi asti.

Brainstorming

heh...

Huomenna oli tarkoitu mennä Kallioon miksaamaan remix Kat Boelskovin biisiin Tapestry, mut tota noin....tuli viime hetken aivomyrksy ja duunasin remixin totaalisesti uusiksi :D

Pidin muutaman päivän, oikeastaan melkein viikon kestäneen luovan tauon remiksin duunaamisesta, ja kun kuuntelin tuotosta tuorein korvin - se kuulosti vähän turhan munattomalta! Alunperin oli puhetta Dj Lyonin kanssa, että duunataan breaksu-henkinen rekonstruktio biisistä...noh, semmoinen tuli sit tänään duunin jälkeen väännettyä koneella parin bissen ja grillimakkaran voimalla :D Nyt potkii vähän rouheammin munille!

Lähti breakbeat-urille oikeastaan ihan vain spedeilyn seurauksena: vaihdoin softainstrumentiksi valmiin presetin Albino 3:n kiksuarpeggiaatoreista ja sehän yllättäen kuulosti helvetin buenolta. Pienellä säädöllä sain toimimaan vanhan remiksin basslinen kanssa ja siitähän se idea sitten lähti versomaan. Originaalissa oli helvetin hyvältä soundaava sello, jonka halusin tavalla tai toisella säilyttää - ja kun se ei oikein muuten tällaiseen breaks-tränsemäiseen fiilikseen uponnut niin tempo-panoroidun filtterisweeppailun läpi alkoi sekin toimia kuin junan vessa. Loppuvokaalit keksin muljuttaa snadin tape delayn ja kitaravahvistin emulaation läpi - avot!

Huomenna sit vain loppufiksaukset ja miksaaminen läjään. Sit vain masterointiin ja sähköpostilla Tanskaan!

Luureilla miksauksesta...

Joo, onhan se kerettiläistä miksata luureilla, mut...ku...gensut on treenis-studiolla pölyä keräämässä ja yleensä ipanoiden vuoksi musaveijoilut pitää harrastaa vasta ilta-yömyöhällä niin...what can you do? :D Sitä paitsi, mähän teen vaan raakavedoksia, aikuisten oikeat miksaamiset duunataan sit joskus, jossain...

Noh, selitykset sikseen. Nyt on alkanut tulla vähän haisua, miten pitää tasot säädellä kohdilleen luureilla, että voi kuunnella mp3-bounsea Logic-projektista myös kotiteatterin kajareista ilman että tekee mieli nirhata ranteita auki kertakäyttöisellä muoviaterimella. Nyt kun oon silkkaa laiskuuttani vieläpä nysvännyt menemään tuollaisilla hifi-luureilla, jotka tekee kaikesta korvakarkkia kaikenmoisilla sub-bass-booster-korostuksillaan. Mikähän siinäkin on, että just alapäätä korostelemalla kaikki kuulostaakin yhtäkkiä vitun hyvältä? :D Noh, anyways. Vähän se tietty riipii, kun kuuntelee luureilla ja noiden korostuksien vuoksi pitää säätää alakerta luonnottoman kovalle että sit kunnon ämyreistä ne bassot edes kuuluu...

Tai sit, jos ois järkevä niin hakis treenikseltä himaan joko ne Genelecin monitorit TAI edes vähän paremmat luurit...

Juhannusviikonloppu meni nauhoitellessa kun vaimo ja lapset olivat landella. Saldoksi tuli pari hieman alle kuusiminuuttista biisiä. Nyt perhe on taas viikon maaseudun rauhassa ja sen mitä duuneilta ja bänditreeneiltä olen ehtinyt niin olen taas vääntänyt uutta stygeä narulle. Edelliset proggikset oli akkarivetoisia progeiluja, nyt tuli sitten väännettyä ambienteissa sfääreissä liplatteleva eeppinen teknojumitus. Nyt kun matsku on voittopuolisesti softainstrumenteilla duunattu, huomaa että kone alkaa olla kovilla: 15 raitaa, joista vain 3 silkkaa audiota ja plugareita useampikin per raita. CPU-mittari poukkoilee lähellä 50 % - ja kerran jo ilmoitti system overloadia :) - oli tainnut netti unohtua päälle ja mitä lie päivityksiä haki samaan aikaan...

Vielä ehkä pari raitaa tulee matskua, joten lienee viisainta kirjata plugarit asetuksineen ylös ja bounsata kaikki raidat audioksi ilman niitä. Sit miksatessa pistää takaisin ja eikun menox.

...ja jokaisen editin jälkeen "Save" :D