tiistai 9. maaliskuuta 2010

Don't Try This At Home pt.1

sitä kun on harrastanut bändeissä spedeilyä ja soittoharrasteita jostain pastellinsävyiseltä 80-luvun loppupuolelta asti niin jossain vaiheessa sitä erehtyy luulemaan, että olisi ehkä jotain annettavaa universumille musiikillisesti - ja alkaa kyhämään sitä vitun kotistudiota sinne olohuoneen perimmäiseen nurkkaan.

vuosien varrella noita kiippareita on kertynyt nurkkiin jokunen, ja biisejäkin pöytälaatikkoon enemmän kuin parin tusinallisen soololevyn verran (Herranjumala, EI!). Tottakai sitä rahatilanteen salliessa alkaa hamstrata jotain helvetin äänentallennusvälineitä nurkkiin vaimon suureksi riemuksi :)

Tässäpä varoittava esimerkki, miten käy kun hommailee niitä pikkuhiljaa - ja ajattelee kokoajan sitä "suurempaa kokonaisuutta".

Foorumeilla kaikenmaailman studiorunkkarit tähdentää, että kannattaa panostaa hyvään äänikorttiin ja äänityssoftaan. Ja semi-vakavan harrastelijan tarpeita ajatellen markkinat ovat kahden kauppaa: Pro Tools LE tai Logic. Noh, Logic on Mac-miesten hommia ellei halua tyytyä joihinkin kivikautisiin versioihin softasta ja kun OS X-käyttis oli meikäläiselle ohutta yläpilveä niin hommasin tietenkin winukkahölmönä Pro Tools LE:n ja audiointerfaceksi Digi003:n. Se oli siihen maailman aikaan parasta A-ryhmää. Ja kun luulin olevani rahoissani niin pistin samaan konkurssiin vielä 8 mikkikanavaa lisää Motun 8Pre-palikalla ja softan lisukkeeksi Music Production Toolkitin. Eikä maksanut paljoa...

Ja kun taka-ajatuksena oli joku kaunis päivä päästä vääntämään johonkin omaan kuppaiseen, mutta hyvin akustoituun studioon, pois kotoa, niin laitoin sitten kuunteluunkiin sievoisen pennin jenejä kiinni. Lähikenttämonitoreiksi pistin fiilispohjalta Genelecin 8030A-parin ja kunnon porvarityyliin vielä subbariksi 7050B:n.

Kaikenlaista muutakin sälää ostin ku hyviä tarjouksia sain :)

Noh, eihän siinä mitään. Softa asennukseen, piuhat kiinni ja menoksi. Mut...ai niin...se äänitystietokonekin pitäisi kasailla kun ei noista halpahallien pakettiratkaisuista oikein ole mihinkään vakavampaan vääntämiseen. No, ei muuta ku osat tilaukseen ja ongelma on ratkaistu!

Paitsi että tässä vaiheessa sitten loppui budjetti.

Noh, painan sit vähän ylitöitä ja kohtahan se kesälomakin sieltä tulis. Lomarahoilla sitten...eihän se nyt oo niin justiinsa, pääseekö perhe reissaamaan ja kaikkiin saatanan kesäjuhliin ja kissanristiäisiin. Lapsetkin olivat vielä niin pieniä. Ei ne muistelis pahalla...

Ylitöitä tulikin sinä kesänä painettua peräreikä punaisena. Välillä 19 päivää putkeen töitä - ja koko ajan pienissä univeloissa kersojen takia. Jälkikäteen ihmettelen, ettei pää levinnyt - ainakaan kovin pahasti tuona kesänä. Duunissa tietty oli hermot pinnassa koko ajan ja pienestäkin vittuilusta olin valmis tekemään vastapuolesta filettä. En tiedä mihin helvettiin nekin rahat hävis. Jotain ylimääräistä menoa taisi olla. Jäi kone kasaamatta ja monta muutakin asiaa tekemättä (olin aina duunissa, joten missä vitun välissä olisin mitään tehnyt?). Tuli syksy ja tuli jonkinlainen tilapäinen mielenhäiriö tjtn...

Netistä osui silmiin asunto.

Noh, jokainen asunnonostaja tietää kuvion. Ja ne jotka ei vielä tiedä, niille voin kertoa että internet on saatanan keksintöä. Noh, olihan se totta että 74-neliöinen kolmio olisi jossain vaiheessa käynyt pieneksi nelihenkiselle perheelle...varsinkin kun iskän harrastusvälineet olisivat vieneet yhden noista huoneista. Asunto siis vaihtui. Samalla työmatka piteni semmoiset 40 kilsaa ja ajallisesti n. kolme varttia. Vapaa-aika siis samalla väheni jonkin verran.

Itse asiassa just sen verran, ettei musanörttäilyille jäänyt aikaa niin paljoa. Jäi kone edelleen kasaamatta.

Sitten tuli kaiken maailman bändijuttuja. Ei ollut omille proggiksille aikaa.

Vihdoin about puoli vuotta sitten sain hommattua kaikki saatanan tilpehöörit audio-PC:n kasaamiseksi. Itse kun ei ole taipumusta tietokonenörttäilyyn niin ylimääräistä säätöähän tietenkin oli. Virtalähde meni heti vaihtoon. Sitten paljastui että muistikammat ei oikein futaa emon kanssa...

Puoli vuotta tuo toimimaton PC tuolla nurkassa keräsi pölyä. Sen verran toimi että Windowsin sai asennettua ja protarin. Noh, ei hätä ole tämän näköinen, tuumailin. Kun rahatilanne taas sallii, niin korjautan sen jossain nörttipajassa...

Noh, nyt sitten yleinen talousahdinko on ehtinyt meikäläisenkin työmaalle ja rahatilanne ei tule sallimaan oikein enää hevon vittuakaan. Näillä suhdanteilla menee kohta ei pelkästään musakamat vaan myös asunto myyntiin...

Just kun ehdin jo fiilistellä Mac-leiriin siirtymistä...noh, eipä tuo vanha protari uudessa Snow Leopardissa edes pyörisi. Laskin että leirin vaihtamiseen joutuis kaivamaan kuvetta pari tonnia että sais bisnekset rullaamaan. Not gonna happen. Not in this life.

Niin että kohta lähtee halvalla laadukasta musaroipetta.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti