keskiviikko 10. maaliskuuta 2010

yrittänyttä ei laiteta (paitsi Suomessa)

jou.

Kun nyt kerran on niin ett duunissa ei ole kovin hyvät feng shuit, niin olenpa TAAS kerran pyöritellyt päässä ajatusta oman firman perustamisesta. Suomessahan tunnetusti pienyrittäjää vedetään viranomaisten, verottajan toimesta erityisesti, kakkoseen ilman liukkaria mutta toisaalta oman itsensä herrana ei tarttis joka aamu vetää sitä vitun apinapukua päälle ja painua työmaalle kaikenmaailman mulkkujen perseitä nuolemaan...joo, samaa orjanliksaahan sitä todennäköisesti yrittäjänäkin sais ja olis samalla tavalla ku nytkin duunissa 24/7...MUTTA sit vois ainakin duunata jotain mikä huvittaa.

Onhan tätä ennenkin tullut kelattua. Siinä on ne perinteiset kompastuskivet: mistä rahoitus, kannattaako se oikeasti, muka...ja osaako sitä sit tarpeeksi hyvin vääntää niitä taikaruuveja että asiakkaat poistuis mun äänityssalongista hymy huulilla. Sitä ivallista virnettä ei tässä tapauksessa voida laskea hymyksi...

Osa kalustostahan olisi jo olemassa (vaikkei niistäkään ihan joka penniä ole vielä maksettu), eivätkä lisäinvestoinnit mitään miljardeja tulis maksamaan. Asuinpaikkakin sattuu sopivasti Kehä III:n ulkopuolelle, joten TEKESiltä voisi yrittää vinkua jeesiä. Sopivan ja edullisen liikehuoneiston vuokraaminen, tai edes löytäminen saattaa tietysti olla jokseenkin paha rasti. En ole vielä kartoittanut tilannetta. Liikeideaan kuitenkin sisältyy ajatus helvetillisen älämölön taltioimisesta, joten seinänaapuriksi ei käy ainakaan mikään Hiljaisuuden Retriitti. Ja sen verran realisti täytyy olla, ettei tässä mitään kultaa lähdetä vuolemaan. Vuokra ei voi olla mikään tähtitieteellinen, päättymätön lukujono. Vaikka nythän olis kai hyvä sauma kilpailuttaa noita ahneita liiketilojen omistajia kun kohta kaikki kivijalkafirmat on saneerattu lunastuskuntoon. Ja mestaa pitäisi akustoida ehkä radikaalistikin...

Vuosi sitten kun oli pientä viritystä erään toisen musapertin kanssa aiheen tiimoilta, tuli jonkinlaista alustavaa SWOT-analyysiä jo tehtyä. Pitäisi tehdä uudestaan, ajatuksella.

Palkka-apinana on kohta henkilökohtainen konkurssi edessä, joten eipä tällä kortilla ainakaan ole sen enempää hävittävänä. Ulkopuolista rahoitusta kyllä tarvii, mut tarvittavaa tekniikkaa löytyy sitten aika monen kiloeuron edestä.

Että jos sitä lopettaisi prolena vinkumisen ja kokisi muodonmuutoksen kapitalistisiaksi :)

...

dodih. kävin sit stalkkaamassa lähiseudun studiot, ainakin ne jotka itseään kehtaavat netissä mainostaa. Eipä niitä nyt hirveästi löytynyt...Hyvinkäällä on yksi kaupallinen äänitysstudio, sen verran isompien poikien liigassa kuitenkin ettei oma demopajani samoista asiakkaista kilpailisi. Jokelassa ja Järvenpäässä löytyi sitten vähän erikoisempia pajoja, joiden asiakaskunta sitten on TODELLAKIN eri sfääreistä. Toinen "paja" taisi itse asiassa olla enemmänkin konsulttifirma. Noh, anyways...ja tuo toinen oli vanhan liiton analogimeininkiä ja roots-osastoa. Sit on tietty D-Studio Klaukkalassa, vahvasti heviperttien tonteille erikoistunut puulaaki.

Siinä ne.

Jonkinasteista erikoistumista voisi olla aiheellista harkita. Räkkirauta tietenkin asettaa omat rajoituksensa, kuten omat "tonaliteettimieltymyksetkin". Yks vahvuus voisi tietty olla mobiiliäänitys-setup. Toisaalta myös uhka: niitä tuppaa olemaan nykyään joka toisella laulavalla talonmiehellä :D

Jos keskittäisi osaamistaan ja näkemystään niihin genreihin, joita itse omissa bändikuvioissa tulee veivattua? Olishan sitä palettia siinäkin jo aika laveasti: post-rock, post-metal, indierock, kevytproge, elektrojazz ja atmosfäärimusa ylipäätään. Onhan tuolla maailma täynnä menestyviä tuottaja-äänittäjiä, jotka ovat enemmän ja vähemmän koulukuntaa One-Trick Pony. Kontakteja potentiaalisiin asiakkaisiin on jo olemassa ja jos ensimmäiset duuninsa hoitaisi pieteetillä niin puskaradio hoitaisi lopun.

Suurin uhka tietenkin on edessä häämöttävä musiikkibisneksen suuri murros. Maailmalla isotkin levykaupat pistelee kilpaa lappuja luukulle, studiot pitävät konkurssikirppiksiä ja warettajat imevät kilpaa viimeisiä mehuja musateollisuuden haaskasta. Times they are a-changing...mut sit taas: kellaribändejä riittää maailman tappiin asti. Kun ydinlaskeuman pahimmat pölyt ovat laskeutuneet maan kamaralle niin eiköhän jostain bunkkerista ensimmäisenä kajahda: "Hey, Ho! Let's Go!"

Ja kuka on ensimmäisenä paikalla sen hiiltyneen isokalvoisen konkan kanssa tarjoutumassa pistämään hyvät boret narulle?

No, meikä tietysti!

EDIT: 27032010

Dodih.

Naputtelin sitten jonkinlaisen liiketoimintasuunnitelman. Auttoihan se jäsentämään omia visioita yrittämiseen liittyen. Samalla oli pakko vähän kalkuloida mahdollisten investointien suuruusluokkaa; Eihän tuo bisnesmieheksi rupeaminen mitään ziljoonia maksais...jos nyt jätän laskuista tuon murheenkryynin (eli audio-PC:n) korjauskustannukset niin vajaan kolmen tuusenin panostuksella saisin jo firman virallisesti alulle. Jos ottaisin riskin ja hyppäisin päätoimiseksi äänimoguliksi niin sit vois TEKESiltä pummata hieman starttipaalua yms. avustusta. Mielummin kuitenkin kasvattelisi sitä asiakaskuntaa ensin ja saisi niitä kassavirtoja tasaisiksi :)

Harkitsin jo Osakeyhtiömuotoakin. Sit voisin jatkaa päivätyössä ja tehdä omiin nimiin vapaa-ajalla (vaimo tykkäis...), ja sitten voisin ehkä hakea yrityksen perustamiseen rahoitustakin. Osakepääoman minimikin näyttää tippuneen alas niistä ajoista kun mutsilla oli OY ja itsekin homehduin kauppiksen yritystietotunneilla. Jos kuittaisi osakepääoman ns. apporttiomaisuudella eli käytännössä studiolaitteistolla niin perustamiskustannukset koostuis lähinnä mobiilinauhoituksiin tarvittavasta Macbook Pro:sta (n. 1700,-), FW-kovosta (n. 170,-) ja läjästä mikkiständejä joihin T-kaupan hinnoilla menis about 800,- ja sit tietty kaupparekisteriin ilmoittautuminen (75,-) ja juoksevat kulut: treeniksen/studion vuokra (25,-) ja YEL-maksu joka tällaisessa nappikauppaan keskittyvässä puljussa lienee jotain viidenkympin luokkaa per kuukausi.

Mut taitaa se toiminimi kuitenkin olla se todennäköisempi vaihtoehto. Sit voin unohtaa noi ulkopuoliset rahoitukset.

Täytyykin tähän laittaa itselle muistutukseksi noi K&M:n ständit jotka on hankintalistalla ensimmäisenä:

2 x K&M 25935 (small boom) á 27,-
2 x K&M 21021 (overhead) á 59,-
2 x K&M 25950 (basari yms. ) á 40,-
2 x K&M 259 (perusständi) á 46,-
2 x K&M 266/1 (limppuständi) á 21,90
2 x 21430 (jynkympi overhead) á 209,-

Toi nyt on vasta suuntaa-antava listaus...tuskin on esmes tarvetta neljälle OH-ständille...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti