Ensikosketukseni taisi tulla silloisen TV:n Lista-ohjelman kautta. Taisin kuulla ohimennen Portisheadin Dummy-levyltä alle puoli minuuttia jotain randombiisiä - ja lampsin heti seuraavana päivänä poistamaan vinyylin! Rhodes-sähköpianon soundissa on jotain mikä resonoi sielussa juuri sillälailla kivasti kutitellen - jo siitäkin syystä johtuen, että itsekin tuohon aikaan omistin moisen soittopelin. Tai sitten Trip-Hop-neitsyyteni meni VR:n edesmenneiden Makasiinien ilmaiskonsertissa, jonne olin mennyt zoomailemaan Don Huonoja. Roudaustauolla ämyreistä soitettiin Massive Attackin Protection-biisiä ja mainostettiin bändin tulevaa keikkaa Helsingin Juhlaviikoilla, Tokoinrannan huvilateltassa. Biisi iski kuin miljoona volttia aivojen g-pisteeseen! Heti seuraavana arkipäivänä suunnistin Urho Kekkosen Kadun Diskeriin ja tulin ensin vahingossa ostaneeksi levystä sen Mad Professorin kanssa tehdyn dub-version No Protection. Kun kotona laitoin levyn soimaan pettymys oli karvas! Enhän mä sitä lättyä halunnut, joten ensitilassa painuin takaisin kaupungille poistamaan sitä oikeaa Protection-kiekkoa. Onnekas kämmi sikäli, ettei dub-levyä muuten olisi tullut ostettua, ja se on vuosien saatossa paljastunut sekin varsin mainioksi pläjäykseksi. Tuota Juhlaviikkojen keikkaa olenkin jo tainnut hieman dissata - ei ollut ihan kaiken sen ennakkohypetyksen arvoinen, ja taisin olla aika tuhannen plekseissäkin sit loppuillasta...Anyways, olin tähän mennessä jo hommannut bändistä lähteneen Trickyn klassikkodebyytin Maxinquaye. Näiden kolmen artistin edesottamuksista juuri tuolloin on sitten derivoitu se paradigmaattinen Bristol-soundi. Vaikka joidenkin lähteiden mukaan näistä kukaan ei olisikaan varsinaisesti keksinyt tätä soundia, vaan ensimmäisenä oli asialla Coldcut remixillään Erik B & Rakimin biisistä Paid In Full.
Anyways, syy vanhojen kaiveluun on proosallisesti kaksi suht tuoretta julkaisua, joissa Trip-Hop on jalostunut niin dimangiseen muottiin että oksat pois: Massive Attackin viimeisin, vuosiatolkulla kieli pitkällään odoteltu albumi Heligoland sekä Bonobon uutukainen Black Sands. Ensinmainitun kollektiivin uusi riisutumpi ilmaisu puhuttelee ehkä vieläkin enemmän kuin vuoden 1998 Mezzanine-klassikko, joka sekin sentään julkaisuvuonnaan iski ilmat aivoista pihalle! Oma suosikkibiisi levyltä vaihtelee fiilisten mukaan. Viime viikkoina se on ollut Flat Of The Blade, jossa vokaalit hoitavan Elbow:n nokkamiehen Guy Garveyn äänessä vain on karismaa enemmän kuin lääkäriliitto suosittelee kenellekään. Niin ikään Paradise Circus-biisin joikaava Hope Sandoval saa ihokarvat nousemaan pystyyn, hyvällä tavalla. Biisiin pykätyn junttavideon pointti meni kyllä multa ohi - mutta onhan se sentään enemmän ajatusta herättävä kuin esmes Rammsteinin tylsä Pussy-pornoilu. Gui Boratton remix kappaleesta täytyy sekin nostaa esiin levyltä: ehkä paras mistään kappaleesta kuulemani remix ikinä! Ja sentään melkoisen hyviä originaalibiisiäkin parempia remix-versioita on tullut vuosien varrella kuultua, essariksi vaikka Jam & Spoonin tulkinta Age Of Lovesta, Timo Maasin näkemys Doom's Night-biisistä tai kylmiä väreitä ilmestymisensä aikaan aiheuttanut Dj Tieston rekonstruktio Deleriumin biisistä Silence. Onhan noita...Tuossa Paradise Circus-remiksauksessa erityisesti lämmittävät mieltä originaalin jousisovitus, joka uudelleenkäsittelyssä on keksitty vetää sidechain-kompuran läpi, ja sit biisin tribaalihenkinen syke.
Bonobo luettanee sekin samaan Trip-Hop-kastiin. Vuosituhannen vaihteen tienoilla Terrapin-biisi oli kova chillout-hitti: se julkaistiin joka toisella chilli-kokoelmalla ja klubien himmailuosastoilla se soi illasta toiseen. Bändi ei kuitenkaan koskaan kourinut munia samanlaisella intensiteetillä kuin nämä muut edellämainitut. Kunnes nyt sitten Bassoradion mainiotakin mainiomman aamushow:n Jaako soitteli taannoin Eyesdown-biisiä. Biisissä on sama happoisan pumppaava fiilis kuin Flying Lotuksen Tea Leaf Dancers-biisissä - ja Andreya Trianan ääni vain on silkkaa hunajaa! Muutoinkin koko levy on täydellistä soundtrackia kesäiseen sunnuntaiaamuun, kun ilma tuoksuu ehkä hieman sateelle yön jäljiltä ja linnut laulavat kilpaa aurinkoa taivaalle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti